Opetussuunnitelma
Esiopetuksen opetussuunnitelma
Kieli ja vuorovaikutus
Tavoitteena on, että lapsen kielelliset valmiudet kehittyvät, niin että lapsella on halua, rohkeutta ja kykyä ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan sekä että lapselle kehittyy kyky olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien kuunteleminen, keksiminen ja esittäminen kehittää mm. lapsen ajattelua, luovuutta, kielellistä tietoisuutta, tunne-elämää sekä hänen empaattisia ja sosiaalisia taitojaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Kaksikielisyys on kaksikielisessä kunnassa luonnollinen osa vuorovaikutusta.
Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perustana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen.
Matematiikka
Aikuisen tehtävänä esiopetuksessa on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää lapsen matemaattisen ajattelun kehittymistä, ja tukea lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa kohtaan. Tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja symboleita (määriä, muotoja, aikakäsitteitä, vastakohtia), mikä on tulevan matemaattisen kehityksen edellytys.
Esiopetuksessa luodaan lapsen matematiikan oppimisen perusta, ja vahvistetaan sitä. Leikkien, tarinoiden, liikunnan, laulujen, pelien ja runsaan havainnollisuuden avulla edistetään lapsen kokemusta matematiikasta mielenkiintoisena ja mielekkäänä toimintana.
Etiikka ja katsomus
Eettiset arvot ja normit näkyvät esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa, ja niille luodaan konkreettinen sisältö. Kasvattajilla on suuri vastuu eettisten arvojen ja normien välittämisestä sanoin ja teoin kohteliaan kohtaamisen, osallistumisen, myötävaikuttamisen ja ymmärtämisen kautta.
Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11. §:n turvaama oikeus. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen.
Eettisen, uskonnollisen ja katsomuksellisen kasvatuksen tavoitteena on tukea kunnioituksen, huomioon ottamisen, myötäelämisen, solidaarisuuden ja vastuun kehittymistä sekä antaa mahdollisuus kohdata uskonnollisia ja vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön.
Ympäristö ja luonnontieto
Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tuntemaan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Lapsi oppii ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Myönteisen ympäristösuhtautumisen yhtenä edellytyksenä on, että lapsi kokee elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi.
Terveys
Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehitystä. Luonnollisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan.
Tavoitteena on toiminnalla ja tapakasvatuksella ohjata lasta myönteisiin ihmissuhteisiin, tunne-elämän terveyteen ja välttämään väkivaltaa. Oman terveyden, hyvinvoinnin ja päivittäisen hygienian vaalimisen ja liikunnan tärkeyttä korostetaan.
Fyysinen ja motorinen kehitys
Tavoitteena on, että lapsi oppii ikäänsä vastaavat perustaidot sekä että lapsen koordinaatio, liikkuvuus, notkeus ja lihakset kehittyvät, ja hän oppii näin kehon hallintaa. Koordinaatiossa korostetaan silmän ja käden yhteistyön, tasapainon, rytmin ja reaktiokyvyn kehittymistä. Oikean työasennon ja kynäotteen merkitystä korostetaan. Tavoitteena on myös, että lapsi oppii yhteistyötaitoja, niin että lapsi leikkien ja pelien avulla oppii ottamaan muut huomioon, arvostamaan ja innostamaan heitä sekä oppii toiminnan edellyttämät säännöt ja normit.
Karkeamotoriikkaan kuuluu se, että lapsi oppii hallitsemaan kehonsa: juoksemaan, hyppimään, kiipeämään, kipuamaan, ottamaan tukea ja tasapainoilemaan. Lapsi oppii myös ennen kouluun menoa monia monimutkaisia leikkejä, kuten hyppii narua, selviytyy erilaisista pallo- ja sääntöleikeistä. Hienomotoriikkaan kuuluu mm. silmän–käden koordinaatio, suun motoriikka. Niitä harjoitetaan mm. laulu- ja taputusleikeillä.
Taide ja kulttuuri
Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen luovien kykyjen, tunne-elämän, tietojen ja taitojen kehitystä.
Tavoitteena on leikin, liikunnan, draaman, musiikin, tanssin, kuvan ja luomisen avulla kehittää lapsen kykyä ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan, luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä.
Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien monimuotoisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja rakennetun ympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Oppimisympäristön on myös oltava lapsen näkökulmasta esteettinen.