Esiopetuksen opetussuunnitelma

Kieli ja vuorovaikutus

Tavoitteena on, että lapsen kielelliset valmiudet kehittyvät, niin että lapsella on halua, rohkeutta ja ky­­kyä ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan sekä että lapselle kehittyy kyky olla vuoro­vaiku­tuksessa ympäristönsä kanssa. Satujen, kertomusten, runojen, lorujen ja näytelmien kuunteleminen, keksiminen ja esittäminen ke­hit­tää mm. lapsen ajattelua, luovuutta, kielellistä tietoisuutta, tunne-elämää sekä hänen empaattisia ja sosiaalisia taitojaan. Ryhmän jäsenenä hän totuttautuu kuunte­lemaan sekä lasten että aikuisten puhetta, osallistumaan keskusteluun ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Kaksikielisyys on kaksikielisessä kunnassa luonnollinen osa vuorovaikutusta.

Esiopetuksessa luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle. Alkavan luku- ja kirjoitustaidon perus­tana on, että lapsi on kuullut ja kuunnellut, hän on itse tullut kuulluksi, hän on puhunut ja hänelle on puhuttu, hänen kanssaan on keskusteltu, hän on kysellyt ja hänelle on vastattu. Tavoit­tee­na on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutki­miseen.

Matematiikka

Aikuisen tehtävänä esiopetuksessa on rakentaa oppimisympäristö, joka tukee ja edistää lap­sen mate­maattisen ajattelun kehittymistä, ja tukea lapsen myönteistä suhtautumista matematiikkaa koh­taan. Tavoitteena on, että lapsi oppii ymmärtämään matemaattisia käsitteitä ja symboleita (määriä, muotoja, aikakäsitteitä, vastakohtia), mikä on tulevan matemaattisen kehityksen edellytys.

Esiopetuksessa luodaan lapsen matematiikan oppimisen perusta, ja vahvistetaan sitä. Leikkien, tari­noiden, liikunnan, laulujen, pelien ja runsaan havainnollisuuden avulla edistetään lapsen koke­musta matematiikasta mielenkiintoisena ja mielekkäänä toimintana.

Etiikka ja katsomus

Eettiset arvot ja normit näkyvät esiopetuksen päivittäisessä toiminnassa, ja niille luodaan konkreet­tinen sisältö. Kasvattajilla on suuri vastuu eettisten arvojen ja normien välittämisestä sanoin ja teoin kohteliaan kohtaamisen, osallistumisen, myötävaikuttamisen ja ymmärtämisen kautta.

Uskonnon ja omantunnon vapaus on perustuslain 11. §:n turvaama oikeus. Esiopetukseen sisältyy eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen.

Eettisen, uskonnollisen ja katsomuksellisen kasvatuksen tavoitteena on tukea kunnioituksen, huomioon ottamisen, myötäelämisen, solidaarisuuden ja vastuun kehittymistä sekä antaa mahdolli­suus kohdata uskonnollisia ja vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön.

Ympäristö ja luonnontieto

Esiopetuksen tavoitteena ympäristö- ja luonnontiedossa on, että lapsi oppii ymmärtämään ja arvos­ta­­maan luonnonvaraista ja rakennettua ympäristöä, erilaisia ihmisiä ja kulttuureja sekä tunte­maan oman toimintansa vaikutuksen lähiympäristöönsä. Lapsi oppii ottamaan omassa toimin­nassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden, ympäristön viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympä­ris­töä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Myönteisen ympäristösuhtautumisen yhtenä edelly­tyk­senä on, että lapsi kokee elinympäristönsä myös turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikki­­paikaksi.

Terveys

Esiopetuksessa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä kasvua ja kehi­tystä. Luonnol­lisissa arkipäivän tilanteissa edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta terveydestään ja turvallisuudestaan.

Tavoitteena on toiminnalla ja tapakasvatuksella ohjata lasta myönteisiin ihmissuhteisiin, tunne-elämän terveyteen ja välttämään väkivaltaa. Oman terveyden, hyvinvoinnin ja päivittäisen hygie­nian vaalimisen ja liikunnan tärkeyttä korostetaan.

Fyysinen ja motorinen kehitys

Tavoitteena on, että lapsi oppii ikäänsä vastaavat perustaidot sekä että lapsen koordinaatio, liikku­vuus, notkeus ja lihakset kehittyvät, ja hän oppii näin kehon hallintaa. Koordinaatiossa korostetaan silmän ja käden yhteistyön, tasapainon, rytmin ja reaktiokyvyn kehittymistä. Oikean työasennon ja kynäotteen merkitystä korostetaan. Tavoitteena on myös, että lapsi oppii yhteistyötaitoja, niin että lapsi leikkien ja pelien avulla oppii ottamaan muut huomioon, arvostamaan ja innostamaan heitä sekä oppii toiminnan edellyttämät säännöt ja normit.

Karkeamotoriikkaan kuuluu se, että lapsi oppii hallitsemaan kehonsa: juoksemaan, hyppimään, kiipeä­mään, kipuamaan, ottamaan tukea ja tasapainoilemaan. Lapsi oppii myös ennen kouluun menoa monia monimutkaisia leikkejä, kuten hyppii narua, selviytyy erilaisista pallo- ja sääntö­leikeistä. Hieno­motoriikkaan kuuluu mm. silmän–käden koordinaatio, suun motoriikka. Niitä harjoitetaan mm. laulu- ja taputusleikeillä.

Taide ja kulttuuri

Esiopetuksessa musiikki- ja muut taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen luovien kykyjen, tunne-elämän, tietojen ja taitojen kehity­stä.

Tavoitteena on leikin, liikunnan, draaman, musiikin, tans­sin, kuvan ja luomisen avulla kehittää lapsen kykyä ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan, luovuut­taan ja mielikuvitustaan. Lasta ohjataan pitkäjänteiseen taiteelliseen työskentelyyn ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä.

Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistumista ja hänen ymmärrystään omasta kulttuuriperinnöstään ja kulttuurien monimuotoisuudesta tuetaan. Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luonnon ja raken­netun ympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Oppimisympäristön on myös oltava lapsen näkö­kulmasta esteettinen.